Eläinten oikeudet pyritään kiistämään mm. vetoamalla eläinten vähäisempään älykkyyteen. On totta, että eläimet eivät pysty kaikkeen samaan kuin ihmiset. Niiden kieli ei ole yhtä kehittynyt kuin ihmisen, eivätkä ne esimerkiksi osaa rakentaa taloja. Mutta eiväthän monet ihmisetkään, kuten vauvat ja vaikeasti kehitysvammaiset, pysty näihin asioihin. Heillä kuitenkin katsotaan olevan oikeuksia. Jokainen ihminen on kokeva ja tietoinen olento, jonka hyvinvoinnilla on merkitystä hänelle itselleen, riippumatta hänen hyödyllisyydestään muille. Niin mielihyvä kuin kärsimyskin vaikuttavat yksilön hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Ihmisten välisten yhtäläisyyksien, ei eroavaisuuksien, katsotaan siis olevan merkittävin tekijä. Kaikki edellä mainittu on totta myös eläinten kohdalla. Eikö eläimilläkin siis tulisi olla oikeuksia?
Eläimet ovat itsessään arvokkaita olentoja, aivan kuin ihmisetkin. Eläinten oikeuksissa ei kuitenkaan ole kysymys ihmisoikeuksien vaatimisesta eläimille. Sen sijaan eläimille halutaan taata oikeus elää ilman, että niitä riistetään ja sorretaan. Eläimet omistavat itse itsensä, kuten me ihmisetkin omistamme itsemme. Ei ole oikein riistää eläimiltä tätä perusoikeutta, tehtiin se sitten makumieltymysten tai muodin takia. Elävälle olennolle ei mikään ole niin tärkeää kuin oma elämä ja sen jatkuminen. Meillä ei ole oikeutta viedä elämää eläimiltä, kuten ei ihmisiltäkään. Ei ole oikein riistää ketulta sen elämää turkin takia tai sialta lihan tähden vain siksi, että pidämme näistä tuotteista tai olemme tottuneet niihin.
Kaikki eläimet, ihminen mukaan lukien, syntyvät tasavertaisin oikeuksin elämään ja olemassaoloon, ja niillä on yhtäläinen oikeus elämää kunnioittavaan kohteluun. Ihmisellä ei ole oikeutta tuhota tai hyväksikäyttää muita eläinlajeja. Eläinten hyväksikäytön hyväksyminen vain, jotta voisimme itse hyötyä siitä, on lajisortoa - eettisesti ja loogisesti aivan yhtä tuomittavaa kuin ihonväriin tai sukupuoleen perustuva ihmisten välinen sorto.
Miten eläimiä käytetään hyväksi?
Tehomaatalous
Mainosten kautta meille välitetään idyllistä kuvaa maataloudesta - lehmiä käyskentelemässä rauhallisina aamu-usvaisilla niityillä ja muutamia kanoja kotkottamassa ja kuopimassa maatalon pihamaata. Tällaiset mielikuvat ovat kuitenkin kaukana todellisuudesta. Nykyaikana maatalouden eläinten arvo määräytyy vain tuottavuuden ja taloudellisen hyödyn perusteella. Tilojen koko on kasvanut radikaalisti, ja pienet tilat ovat kuolemassa. Sen lisäksi, että eläimiä pidetään normaalisti sisätiloissa ympäri vuoden, niiden liikkumista rajoitetaan pitämällä eläimiä pienissä häkeissä tai kaulastaan kytkettyinä. Eläimet myös teurastetaan yhä nuorempina.
Suuri osa lypsylehmistä on kytketty parsiin, jotta ne eivät kuluttaisi energiaa liikkumiseen ja näin lisäisi rehukustannuksia. Parsinavetoissa lehmien liikkumismahdollisuudet rajoittuvat makuulle laskeutumiseen ja jaloille nousemiseen. Jotta maidontuotantoon käytetty lehmä voitaisiin pitää tuottavana, sen on vasikoitava noin puolentoista vuoden välein. Vasikat erotetaan emoistaan vain muutaman päivän ikäisenä, minkä jälkeen ne päätyvät joko lihateollisuuden käyttöön, tai niistä tulee uusia lypsylehmiä. Tehomaataloudessa jalostuksesta aiheutuneet sairaudet ja korkeat tuotantovaatimukset päättävät lypsylehmien elämän noin 5 vuoden iässä, vaikka niiden luonnollinen elinikä on noin 20 vuotta.
Suomessa teurastetaan nykyään yli 40 miljoonaa broileria vuodessa. Broilerit kasvatetaan suurissa halleissa, joissa on samalla kertaa keskimäärin 20 000 broileria. Neliömetriä kohden on tavallisesti 20-22 lintua. Broilerit on jalostettu kasvamaan mahdollisimman nopeasti. Myös ruokinta ja valaistus on suunniteltu nopeaa kasvua silmälläpitäen. Nopea kasvu kuitenkin aiheuttaa linnuille vakavia jalka- ja sydänsairauksia. Kuolleita lintuja löytyykin kasvattamoista päivittäin. Teurastamolla broilerit ja muut linnut ripustetaan jaloistaan roikkumaan kuljetushihnalle, joka kuljettaa ne tainnutusaltaan ylle. Lintujen päiden on tarkoitus osua veteen, jossa kulkee sähkövirta. Ne kuitenkin usein räpiköivät vastaan peloissaan, ja ovat vielä tajuissaan joutuessaan kaulavaltimon viiltoon.
Turkistarhaus
Suomi on maailman suurin ketunnahkojen ja merkittävä minkinnahkojen tuottaja. Maamme turkistarhoilla kasvatetaan noin viisi miljoonaa kettua, naalia, minkkiä, hilleriä ja supikoiraa joka vuosi. Turkistarhoilla näitä älykkäitä ja liikkuvaisia eläimiä pidetään pienissä verkkopohjaisissa häkeissä, joissa niillä ei ole mahdollisuutta käyttäytyä lajilleen ominaisesti. Kettuhäkeissä on tilaa vain puolisen neliömetriä eläintä kohden; minkkihäkin pinta-ala on vain 0,2 neliömetriä. Villien sukulaistensa tapaan myös turkiseläimillä on luontaisia tarpeita ja vaistoja, mm. saalistus, pariutuminen ja poikasten hoito.
Ahtaista ja virikkeettömistä oloista johtuen tarhaeläimillä esiintyy tavallisesti käyttäytymishäiriöitä. Esimerkiksi minkit saattavat toistaa häkeissään samaa liikerataa hyppimällä häkin seiniä vasten. Stressaantuneet emot saattavat jopa tappaa ja syödä poikasensa. Eläimet tapetaan heti, kun niiden talviturkki on parhaimmillaan. Ketut tapetaan useimmiten sähköiskulla peräaukkoon, kun taas minkit kaasutetaan hiilidioksidilla.
Eläinkokeet
Eläinkokeissa kärsii joka vuosi satoja miljoonia koe-eläimiä ympäri maailmaa. Melkein jokainen käyttämämme tuote on jossain tuotekehityksen vaiheessa testattu eläinkokein. Esimerkiksi kodin kemikaalien, kosmetiikkatuotteiden ja lääkkeiden testaamiseen käytetään eläinkokeita. Eläinkokeiden tekijät perustelevat tekojaan vertauksella, jossa valintana olisi oman lapsen tai rotan elämä. Näin pyritään luomaan kuva siitä, että jos eläinkokeita rajoitettaisiin tai arvosteltaisiin, olisi ihmisten terveys vaarassa. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen.
Vain pieni osa eläinkokeista liittyy vaarallisempien sairauksien parannuskeinojen kehittämiseen. Liian paljon eläinkokeita tehdään, jotta löydettäisiin parannuskeinoja sairauksiin, jotka on mahdollista torjua elintapojen muutoksella. Jos ihminen ei kanna vastuuta omasta terveydestään, ei ole oikeutettua siirtää seurauksia koe-eläimille. Eläinkokeita tehdään myös sen vuoksi, että eri lääkeyhtiöt eivät kilpailun takia voi vaihtaa tutkimustuloksia keskenään.
Eläinkokeet antavat usein harhaanjohtavia tuloksia, koska ihmiset ja eläimet eroavat toisistaan sekä aineenvaihdunnallisilta että fysiologisilta ominaisuuksiltaan. Eri lajit myös reagoivat eri tavalla erilaisiin yhdisteisiin ja kemikaaleihin. Eläinkokeista saatujen tulosten soveltaminen ihmiseen on epäluotettavaa ja pahimmassa tapauksessa vaarallista.
Eläinkokeille on olemassa vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä, ja uusia kehitetään koko ajan. Kudosviljely, kliiniset tutkimukset sekä matemaattiset mallit ja tietokonemallit ovat vain muutamia esimerkkejä vaihtoehtoisista menetelmistä. Rahoitusta kuitenkin ohjataan yhä edelleen pääasiassa eläinkokeisiin. Myös tutkijoiden tottumus vanhoihin menetelmiin hidastaa muiden menetelmien yleistymistä.
Mitä on tehtävissä?
Viime kädessä vastuu on tavallisella kuluttajalla. Eläinten suurimittainen hyväksikäyttö on mahdollista vain, koska sille on kysyntää ja rahoittajia. Sinulla on valta vaikuttaa eläinten asemaan yhteiskunnassamme yksinkertaisesti muuttamalla kulutustottumuksiasi. Sinulla on valinnan mahdollisuus ja samalla vastuu valinnoistasi.
Eläinten puolesta voi toimia lukuisilla eri tavoilla. Helpointa on aloittaa itsestään ja omista ruokailutottumuksistaan. Voit pelastaa elinaikanasi satoja eläimiä vain välttämällä lihaa, kalaa, kananmunia ja maitotuotteita ruokavaliossasi. Korvaamalla eläinkunnan tuotteet kasviksilla et auta pelkästään eläimiä vaan myös itseäsi ja ympäristöämme.
Voit myös boikotoida eläimillä testattua kosmetiikkaa ja muita tuotteita, kuten kodin kemikaaleja. Listan yrityksistä, jotka eivät käytä eläinkokeita, saat Animalialta.
Älä tue kiertäviä eläinnäyttelyitä, eläimiä käyttäviä sirkuksia, eläintarhoja tai muita "viihteen" muotoja, joissa eläimet joutuvat kärsimään.
Tule mukaan eläinoikeustoimintaan. Ota osaa mielenosoituksiin, kampanjoihin, boikotteihin tai organisoi niitä itse! Neuvoja eri tavoista toimia joko yksin tai ryhmissä saat Oikeutta Eläimille -yhdistykseltä.
Lahjoita rahaa eläinoikeusjärjestölle. Oikeutta Eläimille toimii vapaaehtoisvoimin, lahjoitukset ovat suuri apu toiminnalle.
Lisätietoja
Yhteiskuntamme perustuu hyvin pitkälle eläinten hyväksikäyttöön, ja eläinten arvo määrittyy vain niiden tuottavuuden ja niistä saatavan taloudellisen hyödyn perusteella. Onko tämä eettisesti oikein? Tiedämme, että eläimet ovat tietoisia ja tuntevia olentoja. Eläimet tuntevat mielihyvää ja tuskaa, ne oppivat, muistavat, kiintyvät ja vihaavat. Eläimet ovat oman elämänsä subjekteja, kokijoita, aivan kuin me ihmisetkin. Jos meillä ei ole oikeutta riistää toista ihmistä, niin kuinka se voisi olla oikein eläinten kohdalla?